Sva, itse, on eräs joogisen transformaatioprosessin kiinnostavimpia käsitteitä. Mikä tuo itse, jonkinlainen maailmassa olemisen pelkistetyin ulottuvuus, siis oikeastaan on?

Onko "itse" sama asia kuin kehoni, voimavarani, aistijärjestelmäni minulle kuljettama tieto itsestäni, jonka mieli tulkitsee kokonaisuudeksi, minuksi? Vai olenko sen sijaan ajatukseni, tunteeni, toiveeni ja tahtoni - tuo ei-materiaalisempi tulkinta itsestäni, mieleni? Vai kuitenkin tuo vaikeasti todennettava mutta joogassa keskeinen itsen määritelmä; kehon ja mielen jälkeen samsarassa eteenpäin jatkava "sielu"? Sekö m i n ä olen?

Hathajoogi voi hankkia tietoa Itsestään ja pyrkiä vastaamaan tähän suureen "kuka minä olen "-kysymykseen paitsi meditoiden myös käytännön tekemisen kautta. Asanan, kriyojen, pranayaman ja muun energiatyöskentelyn keinot itsen (sva) tutkiskeluun ovat erilaisia kuin liikettä välttävän - joogia jopa kehosta etäännyttävän - klassisen istumameditaation. Kumpaakin taitoa (ei-kehoon samaistumista ja oman kehollisuuden tuntemista) tarvitaan nykyjoogin tiellä.

Tämä harjoitus onkin omistettu kehon ja mielen synkronian tutkiskelulle. Liity mukaan kyselemään, missä keho-mielen rajat kulkevat? Viekö mieli kroppaa vai keho mieltä? Missä ITSE alkaa, missä se loppuu? ...Ja ennen kaikki kuka/mikä tätä kaikkea analysoi, havaitsee ja todistaa?